RED-S: urheilijoiden energiavaje

Tänään kirjoitan aiheesta, josta ei niin paljon puhuta, nimittäin urheilijanuorten energiansannista ja erityisesti energian riittämättömyydestä, eli energiavajeesta.

Syy miksi kirjoitan tätä on perheeni omakohtainen kokemus ja tiedon vähyys, sillä asiaa ei ole tiedostettu vielä kovin kauaa.

Kyseessä on RED-S (Relative Energy Deficiency in Sport), joka tarkoittaa suhteellista energianpuutetta urheilussa. REDs on urheilijoiden terveyttä ja suorituskykyä heikentävä oireyhtymä. Se kehittyy pitkän aikavälin kuluessa, kun liikunnassa kulutetaan enemmän energiaa kuin mitä ravinnosta saadaan. Tämä energiavaje haittaa kehon normaaleja toimintoja ja voi koskettaa ketä tahansa aktiivisesti liikkuvaa.

Etsimässä vastauksia

Meillä tämä alkoi näkyä kun tyttäreni alkoi harrastaa kilpavoimistelua 10,5 tuntia viikossa. Ihmettelin, kun hän mahtui uudestaan pieniksi käyneisiin housuihinsa ja hän kertoi laihtuneensa viisi kiloa. Oli hänen vuosittaisen terveystarkastuksensa aika ja kerroin lääkärille, että tyttö on laihtunut näin paljon ja että hänen kuukautisensa ovat jo yli vuoden myöhässä. (Hän oli saanut ne 13-vuotiaana kaksi kertaa, joten ne olivat virallisesti alkaneet.) Lääkäri sanoi laihtumisen olevan normaalia koska tyttö voimistelee paljon. Kerroin hänelle, että tyttö syö terveellisesti parantaakseen akneihoansa, ja on jättänyt sokerin, vehnäjauhon, kauran, riisin ja pastan, sekä maitotuotteet pois ruokavaliostaan, ja lääkäri vahvisti, että tyttö syö terveellisesti. Kysyin, että pitäisikö kuitenkin syödä hiilihydraatteja kun voimistelee niin paljon, mutta koska tyttö syö quinoaa ja vihanneksia paljon, ei ollut syytö tehdä asialle mitään.

Kuukautisten poisjäämisestä lääkäri oli kuitenkin huolissaan. Ensin hän teetätti verikokeet, joista katsottiin mm. hormonituotanto. Mitään hälyttävää ei löytynyt, joten seuraavaksi oli ultraäänikokeen vuoro. Vasta kun tämäkin koe näytti, että mitään ei ole vialla ja tytön vartalo on normaali, lääkäri antoi meidän mennä gynekologille.

Diagnoosi: RED-S

Gynekologikäynti oli konsultointia, jossa puhuimme tytön syömisestä ja liikkumisesta. Tämä lääkäri kuunteli ja kyseli paljon ja sanoi lopulta tytöllemme, että tyttö liikkui enemmän kuin söi, ja että hän aikuisena miehenä ei voisi kuvitella harrastavansa liikuntaa 10,5 tuntia viikossa, vaikka saikin kaloreita omasta ruuastaan paljon enemmän kuin tyttö. Lääkärin diagnoosi oli, että tytöllä on urheilijoille tyypillinen energiavaje eli RED-S. Tämä oli meille aivan uusi asia ja olimme helpottuneita, että vihdoin selvisi, mikä vaiva tytöllä on. Diagnoosi ei ollut pelottava, mutta silmiä avaava. En ollut koskaan kuullut RED-S:stä. Lääkäri selitti, että RED-S kuuluu samaan kattoryhmään kuin syömishäiriöt, vaikkei olekaan tyypillinen syömishäiriö. Tämä tieto pysäytti minut. Syömishäiriö toi mieleeni vain nuoruudessani tutut, jotka sairastuivat anoreksia nervosaan tai bulimiaan. Oma tyttöni ei ollut syömättä laihtuakseen. Hän halusi syödä terveellisesti, ja minä jopa kannustin häntä siinä. En vain ollut tiedostanut, että hänellä oli energiavaje. Niin yksinkertaista. Viimein kaikki palaset loksahtivat kohdalleen.

Toipuminen ja tulevaisuus

Lääkäri määräsi meidät DEXA-kuvaukseen, jossa tytön luun tiheys mitattiin osteoporoosin varalta ja saimme myös ravintoterapeuttikäynnin. Ravintoterapeutti totesi, että tyttö tietää jo yhtä paljon kuin hän.

Lääkäri oli kuitenkin erityisen huolissaan tytön luuntiheydestä, sillä tytöllä oli murtunut kyynärpää syksyn alussa ennen kilpailuvuoden alkua. RED-S:ään sairastuneilla osteoporoosi on yksi suuri terveysriski. Tytöllä ei kuitenkaan ollut normaalista poikkeava luun tiheys, mutta lääkäri olisi olettanut luun tiheyden olevan suurempi kun hän voimistelee niin paljon.

Tytölle asetettiin liikuntakielto voimistelun ja koulun ulkopuolella ja hänen piti alkaa syödä paljon enemmän, jotta hän saisi paljon energiaa. Hän alkoi syödä samaa illallista meidän kanssamme, joten hän alkoi syödä taas pastaa, riisiä ja leipää. Lisäksi hänen tuli syödä voimistelua ennen ja voimistelun välissä energiapitoisia välipaloja. Teimme mm. energiapalloja hänelle taateleista ja pähkinöistä. Hänen voimansa kasvoivat ja hän ei ollut enää väsynyt. Hän jaksoi paremmin sekä koulussa että voimistelussa. Hänen hormonitasonsa paranivat ja paino nousi ensin nopeasti, mutta tasoittui kohta normaaliksi. Hän sai kuukautisensa takaisin kahden vuoden tauon jälkeen. Tämä virstanpylväs mahdollisti myös sen, että hän sai taas liikkua vapaasti.

Hän huomasi myös suuren muutoksen kehonlämmössään. Hän oli aiemmin aina kuumissaan, mutta viimeisen vuoden aikana hänellä oli yhä useammin kylmä, kuten minulla, ja hän puki enemmän vaatteita. Nyt hän on taas oma itsensä, useammin kuumissaan kuin viluissaan, aivan kuten isänsäkin. Hän näyttää nyt vahvalta ja atleettiselta nuorelta naiselta, ja odotamme että kuukautiset tasoittuvat normaaliksi ja että seuraava kilpailuvuosi sujuu paremmin, kun hänellä on nyt voimaa ja energiaa.

Tämä kaikki toi meille kuitenkin ylimääräistä huolta koko 9. luokan ajaksi, ja olisinkin toivonut tietäväni aiheesta enemmän, jotta tätä ei olisi tarvinnut kokea. Tytön piti käydä läpi aivan liian monet testit ennen kuin tähän diagnoosiin päädyttiin.

Ruoka, joka auttaa jaksamaan

On hyvä tiedostaa, että nuorella, joka harrastaa paljon liikuntaa on erilainen lihasmassa ja energiantarve kuin tavallisella nuorella. Nykyään puhutaan paljon terveellisistä välipaloista, mutta monesti unohdetaan että paljon liikuntaa harrastava tarvitsee enemmän energiaa ja erityisesti kehon nopeasti hyväksi köyttäviä hiilihydraatteja. Näiden nuorten välipalojen tulisikin siis olla hyvin erilaisia.

Tänä kesänä tytön voimistelusalilla järjestettiin webinaari voimistelijoiden energiansaannista, ja olen iloinen, että nuoremmat lapset voivat välttyä tältä kokemukselta, kun heitä ohjataan syömään riittävästi jo alusta alkaen.

 

Hyviä välipaloja urheilijalle treenin aikana ovat hiilihydraatit, joita keho pystyy käyttämään nopeasti, kuten pretzelit, crackerit ja hedelmät. Näiden välipalojen tulisi olla vähäkuituisia. Kuitu sulaa hitaammin, joten se ei ole ihanteellista silloin, kun keho tarvitsee energiaa nopeasti.

 

Ortoreksia, energiavaje ja RED-S


Yksi asia yllätti minut tätä aihetta tutkiessani: RED-S ei vaadi taustalleen diagnosoitua syömishäiriötä. Sinne voi päätyä ihan tavallisen, hyvää tarkoittavan syömisen kautta.

Kolme toisiinsa liittyvää käsitettä avaa, miten tämä tapahtuu:

Ortoreksia tarkoittaa pakkomielteistä "puhtaan" syömisen tavoittelua, jossa ruokavaliosta karsitaan yhä enemmän ruoka-aineita.

Alhainen energiansaatavuus tarkoittaa, ettei keho saa tarpeeksi energiaa sekä treenaamiseen että normaaleihin toimintoihin, kuten hormonitoimintaan ja luuston terveyteen.

RED-S on tila, joka voi seurata, kun tämä jatkuu pitkään ja keho alkaa sulkea "ei-välttämättömiä" toimintoja suojellakseen tärkeimpiä.

Nämä kolme liittyvät usein toisiinsa, ja raja niiden välillä voi olla häilyvä: liian tiukka syöminen voi hiljalleen muuttua alhaiseksi energiansaatavuudeksi ja lopulta RED-S:ksi.

Juuri näin kävi meillä. Tyttäremme alkoi syödä "puhtaasti" saadakseen aknensa kuriin, ei laihduttaakseen. Mutta kun ruokavaliosta karsittiin niin paljon ja treenimäärä oli suuri, hän ei yksinkertaisesti saanut tarpeeksi energiaa.

RED-S Faktaa

RED-S:n oireita:

  • Jatkuva väsymys ja jaksamattomuus

  • Urheilusuorituksen ja voimatasojen lasku

  • Toistuvat vammat, kuten rasitusmurtumat

  • Kuukautisten epäsäännöllisyys tai puuttuminen, matala estrogeenitaso

  • Matala testosteronitaso tai haluttomuus miehillä

  • Vastustuskyvyn heikkeneminen ja jatkuvat sairastelut

RED-S:n terveysriskit:

  • Luuston haurastuminen (osteoporoosi)

  • Matala syke ja alhainen verenpaine

  • Nuorilla kasvun ja kehityksen hidastuminen

  • Mielialan muutokset, kuten masennus ja ahdistus


Jos tunnistat näitä oireita omassa lapsessasi, älä jää yksin miettimään. Ota yhteyttä lääkäriin ja kerro huolesi suoraan – erityisesti jos kuukautiset ovat myöhässä tai jääneet pois, tai jos lapsesi kärsii toistuvista rasitusvammoista. Meidän kokemuksemme mukaan kannattaa olla sinnikäs ja pyytää tarvittaessa lähetettä erikoislääkärille, jos tunne on, ettei tilannetta oteta vakavasti. Sinä vanhempana tunnet lapsesi parhaiten.


Seuraavilta sivuilta voit löytää lisätietoa aiheesta englanniksi:



Toivon, että tästä kirjoituksesta on hyötyä jollekin ja että asiasta keskusteltaisiin enemmän yleisesti. Ole hyvä ja kommentoi alla, jos sinulla on omakohtaista kokemusta perheessäsi.

 

←Takaisin etusivulle

Next
Next

Neulottu elämäni